Maihinnousu ja valloitus

Kun sitten lentokoneeseen vihdoin pääsin, oli matkanteko varsin mukavaa. Erityisesti nautin näköalasta. Finnairin palvelu pelaa siinä määrin hyvin että lennolla tarjoiltiin ilmaista ruokaa sekä juomaa. Ja karkkia. Tosin vasta perillä. Ja silloinkin vain yhden. Saatanan pihtarit.

                                                              Näköala


Kolmen tunnin ajomatkan jälkeen olimme Gloucesterissa ja pyyhkäisimme siitä suoraan treenikämpälle. Taino, se on oikeastaan halli. Tilaa siis riittää.  

                                                              Ja kaikua.

                                                      Liikkuvaa kuvaa


Seuraavana iltana päästiin sitten kunnolla treenailemaan kyseisillä kamoilla. Ja treenit oli kovat. Tottakai tekemistä löytyy vielä yhteissoitossa mutta yleinen kusemisen määrä oli varsin alhainen. Viisi päivää aikaa treenata orkesteri keikkakuntoon, ja jos tämä on tahti ei tee edes tiukkaa. 


Seuraaviin treeneihin tosin pitää saada Pierce Brosnan.






                    

Brittilandiaan siirtyminen

Herätys kello 03:33. Eiiii suaaatana.

Fiksusti osasin pakata tavarat jo edeltävänä päivänä. Niinkuin isot ihmiset konsanaan. Vitutus ei siis ollut niin suuri mitä voisi kuvitella. 

                                                         Ei vituta.

Rissalan lentokentälle, lentokentältä propellikoneeseen (vieläkö niitä käytetään?) ja propellikoneesta propellipällistelemään Helsinki-Vantaa lentokentän kahvilaan. Ei noilla hinnoilla kyllä paljoa uskaltanut syödä, kolmioleipä kainaloon ja datauskoppia etsimään. Ja löytyihän se. Tämä koppi tulee tutuksi, sillä saavuin lentokentälle 07:00 ja Finnairin lento teekuppikulttuuriin lähtee vasta 16:00. 

                                                 Mistähän tämmösen saa?

Luulen myös että korvan vieressä pauhaava lentokenttäkuulutusradiotelkkaripuhelinmikävittu tulee tutuksi. Ja sitä käyttävä kuuluttaja. Saatana. Jotain positiivista sentään, olen täysin yksin. Ja vessaan on noin 6 metriä matkaa. Jee.

Tarkoitus olisi siis heittää jotain pientä settiä jokaisesta keikasta ja niiden tunnelmista sun muusta häröilystä keikkakalenterin edetessä. Kiertueesta tosin tulee kyllä myös videomateriaalia sekä kuvia, ehkä myös tähän blogiin. Mutta siis dokumenttia olemme kuvaamassa. Siitä lisää myöhemmin. Nyt kuitenkin sukellan YouTuben syövereihin. Heh.